Yhdistelmämuovilaminaatit: helpot muutokset restauraatioihin
Onur Alp Yünükin tapaus
Kauniit hampaat ja hohtava, virheetön hymy: laminaattihoitoa toivovien potilaiden esteettisiin vaatimuksiin vastaaminen voi olla haastavaa. Osa potilaista tuo esille konkreettisia toiveitaan siitä, miltä uusien hampaiden pitäisi näyttää, kun taas toisille odotusten ilmaiseminen on vaikeampaa. Tällöin on tärkeää valita hoitotapa, joka mahdollistaa muutosten tekemisen. Hoitoon voi esimerkiksi sisältyä pidempi suunnitteluvaihe digitaalisine hymysuunnitteluineen, tai restauraatioiksi voidaan valita yhdistelmämuovipaikat, joita on helppo muokata intraoraalisesti.
Jälkimmäinen lähestymistapa valittiin nuorelle naispotilaalle, joka saapui vastaanotolle yläetuhampaiden yhdistelmämuovilaminaattien vuoksi, joihin hän ei ollut tyytyväinen (kuvat 1–4). Suun sisäisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että potilaan yläetuhampaiden ja yläkulmahampaiden olemassa olevien restauraatioiden pinta oli epäsäännöllinen ja karkea, minkä lisäksi reunoissa oli värjäymää ja yhdistelmämuovimateriaalin rakenteellinen eheys oli kärsinyt. Näiden löydösten perusteella päätettiin poistaa yläetuhampaiden olemassa olevat restauraatiot ja luoda uudet, esteettisemmät ja toimivat yhdistelmämuovilaminaatit (hampaat 13–23 FDI-merkintätavan mukaan). Potilas toivoi yksilöllisempiä ja ilmeikkäämpiä hampaita sekä kirkkaampaa hymyä aiempaan verrattuna.
Kuva 1: Yläetuhampaiden yhdistelmämuovilaminaatit, joissa on nähtävissä esteettisyyteen ja toiminnalliseen eheyteen liittyviä ongelmia.
Kuva 2: Okklusaalinen näkymä yläetuhampaista, joiden yhdistelmämuovilaminaateissa on selviä puutteita.
Kuva 3: Oikeanpuoleinen sivukuva, joka osoittaa pinnan epätasaisuuden.
Kuva 4: Vasemmanpuoleinen sivukuva, jossa näkyy laaja, lohkeillut alue ja sidoksen irtoaminen.
YHDISTELMÄMUOVILAMINAATTIEN VAIHTAMINEN
Potilaan omien hampaiden läpikuultavuuden jäljittelyä varten ja esteettisten vaatimusten täyttämiseksi restauraatioissa päätettiin käyttää polykromaattista kerrostusmenetelmää ja kahden kerroksen tekniikkaa. Näin etualueelle voidaan luoda luonnollisen läpikuultava vaikutelma.
Sävynvalintaan käytettiin bilaminaarista sävynarvioinnin tekniikkaa (BSAT-tekniikka), joka perustuu dentiiniä ja kiillettä varten käytettävien yhdistelmämuovisävyjen yhdistelmään. Tässä tekniikassa aiottua kiillesävyä kerrostetaan tavoitedentiinikroman päälle näiden kahden yhdistelmämuovikerroksen muodostaman sävyn arviointia varten. Materiaalit polymeroitiin hampaan pinnalle ilman sidosaineita. Näin voitiin varmistaa, että kerrostuksen aikaansaama kumulatiivinen sävyvaikutelma, ei niinkään materiaalien yksittäiset sävyt, olivat sopusoinnussa luonnollisen hammasrakenteen kanssa hoidon alkaessa. Kuvat otettiin ristipolarisaatiosuodattimella varustetulla kameralla (kuva 5). Kiinteä tuki ja olemassa olevat yhdistelmämuovipaikat poistettiin tämän jälkeen. Toimenpiteessä käytettiin suurennusta ja sinistä valoa, jotta alla olevaa, tervettä hammaskudosta jäisi mahdollisimman paljon jäljelle. Instrumentteina käytettiin puna- ja keltanauhaisia timanttiporia sekä volframikarbidiporia. Kuvassa 6 näytetään toimenpiteen tulos.
Kuva 5: Sävyn valinta: kuva on otettu ristipolarisaatiosuodattimen avulla, joka poistaa heijastukset.
Kuva 6: Hampaiden ulkoasu puutteellisten yhdistelmämuovilaminaattien poiston jälkeen.
Hampaat eristettiin kofferdamilla, joka kiinnitettiin kervikaalialueelle hammaslangan avulla. Tämän jälkeen aloitettiin hampaiden restauraatio. Kiilteen etsauksen ja itse-etsaavan sidosaineen (CLEARFIL™ SE Bond 2, Kuraray Noritake Dental Inc.) lisäämisen jälkeen hampaille levitettiin CLEARFIL MAJESTY™ ES-2 Premium (Kuraray Noritake Dental Inc.) Dentiinirunkoon ja sen selvästi erottuviin mameloneihin käytettiin sävyä A1D. Inkisaalireunoja ja mameloneja korostettiin pienillä valkoisilla pisteillä. Kiilteen kerrostukseen käytettiin kiillesävyä WE, jonka päälle levitettiin ohut kerros läpikuultavaa Blue-sävyä opalisoivan vaikutelman aikaansaamiseksi. Retentiolangan poistamisen vuoksi potilaalle valmistettiin oikomiskalvo, joka annettiin hänelle toimenpiteen päätyttyä ja kehotettiin käyttämään sitä seuraavaan käyntiin asti.
Kuva 7: Lateraaliset inkisiivit ja kulmahampaat on eristetty kofferdamilla hampaiden korjausta varten.
Kuva 8: Hampaille on levitetty vestibulaarinen kiillekerros.
Kuva 9: Potilaan odotusten mukaisesti luotu restauraatioiden muoto ja sävy.
Potilas lähetettiin kotiin, kun hampaat oli viimeistelty ja kiillotettu Twist DIA for Composite -kiillottimella. Uudelleenarviointia ja tuloksen viimeistelyä varten varattiin uusi aika.
Seurantakäynnillä potilas pyysi hiukan vähentämään yläetuhampaiden puremareunan läpikuultavuutta ja kirkkautta. Potilas halusi myös muuttaa paikattujen hampaiden muotoa: hän toivoi pidempiä yläykkösiä, joissa olisi pehmeämmät, pyöristetyt kulmat ja tasaisempi puremareuna. Hampaat eristettiin taas kofferdamilla. Tämän jälkeen yläetuhampaiden yhdistelmämuovipaikkojen vestibulaaripintoja pienennettiin hiukan puna- ja keltanauhaisia timanttiporia käyttämällä. Optimaalisen mikromekaanisen sidoksen luomiseksi yhdistelmämuovipintaa hiekkapuhallettiin 50 μm:n alumiinioksidihiukkasilla pinnan karhentamista ja topografian parantamista varten. Fosforihappoa sisältävää etsausainetta, silaania ja CLEARFIL™ SE Bond 2:ta lisättiin vaiheittain osana adhesiivista menetelmää. Restauraatioiden muotoa ja pituutta muokattiin sitten sävyn A1D ja A1E CLEARFIL MAJESTY™ ES-2 Premium avulla, minkä jälkeen restauraatioiden anatomisiin piirteisiin tehtiin vielä pieniä korjauksia (kuvat 10 ja 11).
Kuva 10: Keskimmäisten etuhampaiden restauraatioiden muokkaus.
Kuva 11: Muokattu hymy säännöllisempine hampaan muotoineen ja luonnollisempi hampaiden sävy.
Potilas kertoi olevansa erittäin tyytyväinen uuteen hymyynsä tällä viimeisellä käynnillä. Restauraatioiden pinnat kiillotettiin uudelleen, uusi tuki kiinnitettiin ja hampaista otettiin lopulliset valokuvat (kuvat 12–16).
Kuva 12: Lopullinen hoitotulos edestä kuvattuna.
Kuva 13: Purupintanäkymä lopullisesta hoitotuloksesta.
Kuva 14: Lopullinen hoitotulos sivulta kuvattuna.
Kuva 15: Lopullinen hoitotulos: potilaan hymy.
Kuva 16: Yksityiskohtainen näkymä sisäisistä sävyistä. Sävyt on tuotu esille ristipolarisaatiosuodattimen avulla.
JOHTOPÄÄTÖS
Vaikka kaikki hoidon vaiheet käytäisiin läpi seikkaperäisesti potilaan kanssa ja potilaan ideoita ja toiveita kuultaisiin tarkalla korvalla, muutoksilta ei aina voida välttyä. Tämä johtuu siitä, että potilaiden on ensin nähtävä lopputulos voidakseen arvioida, pitävätkö he siitä. Valitsemalla oikeat materiaalit ja tekniikat hammaslääkärit voivat onneksi luoda uusia hymyjä, joita voidaan muokata tervettä hammaskudosta vaurioittamatta. Näin jopa kaikkein vaativimpienkin potilaiden toiveet voidaan täyttää vaivattomasti.
- 16.7.2026
